Tämä viesti on myös saatavilla:
Miten vuoristomajoista tuli slovenialaisia
Miten vuoristomajoista tuli slovenialaisia
Miten saksalaisista vuoristomajoista tuli slovenialaisia ja miten niiden nimet muuttuivat?
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, kun Itävalta-Unkarin keisarikunta hajosi, suurin osa Slovenian alueesta tuli osa Serbian, Kroatian ja Slovenian kuningaskuntaa. Ulkomaisten yhdistysten toiminta oli lailla kielletty, mukaan luettuna Saksan ja Itävallan alppikerhon (Deutscher und Österreichischer Alpenverein – DÖAV) tai Itävallan turistikerhon (Österreichischer Touristen Club – ÖTC), jotka olivat hyvin aktiivisia alppialueillamme ennen ensimmäistä maailmansotaa, osastojen toiminta. Slovenian vuorikiipeilyjärjestö (SPD) otti niiden reitit ja majat haltuunsa.
Miten vuoristomajoista tuli slovenialaisia
Ensimmäisessä Mountaineering Journal -lehdessä (Planinski vestnik), joka julkaistiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, yleiskokouksia koskevassa raportissa voimme lukea, miten Slovenian vuorikiipeilyyhdistyksen puheenjohtaja, tohtori Fran Tominšek, korosti avauspuheessaan 27. joulukuuta 1919 Ljubljanan kansallissalissa pidetyssä Slovenian vuorikiipeilyyhdistyksen yleiskokouksessa:
“Menestys on se, että yhdistys on vapautunut kaikista vanhoista veloista ja voi nyt ottaa haltuunsa myös Saksan ja Itävallan vuorikiipeilyyhdistysten majat; hän korostaa, että palvelemme vieraanvaraisesti ulkomaalaisia ja vieraita myös haltuun otetuissa majoissa ja että Saksan vuorikiipeilyyhdistyksen entisiä jäseniä ei missään nimessä kielletä vierailemasta näissä majoissa, ainoastaan se, että emme voi sietää saksalaisten vierailijoiden suvaitsemattomuutta tai epäkohteliaisuutta. Lisäksi hän korostaa, että nyt, kun kansallinen taistelu vuoristossa on päättynyt, voimme entistä suuremmalla ilolla ryhtyä työhön vuorikiipeilyn kehittämiseksi pohjoisilla alueilla.”
Yksi ensimmäisistä toimenpiteistä oli olemassa olevien saksalaisten vuoristomajojen ja suojien nimien muuttaminen. Esimerkiksi Vršičin Vosshütte muuttui Erjavčeva kočaksi.
Uudelleen nimeämisestä vastasi toimikunta, johon kuuluivat tohtori Josip Ciril Oblak, Josip Wester, tohtori Anton Švigelj ja Rudolf Badjura.

Miten vuoristomajoista tuli slovenialaisia
Kuvan ja artikkelin lähde: arkisto Peter Mikša
Majoitus vuoristomajassa



Retket ja vaellukset majan ympäristössä
Seuraava kohteesi Sloveniassa?
Erjavčevan maja on avoinna koko vuoden. Varaa majoituksesi ja vietä aikaa Triglavin kansallispuiston (Unescon) luonnonparatiisissa lähellä Kranjska Goraa Vršičin solassa Triglavin kansallispuiston sydämessä.
Varaa oleskelusi


Matkamuistojen verkkokauppa
A1 juliste